Ylen hybridivaikuttamiseen liittyvä uutisotsikko pysäyttää

25. heinäkuuta 2018 Yle-uutisten kolumnissa Jarno Limnéll toteaa, että hybridivaikuttaminen saattaa johtaa sodan syttymiseen. Aihe on erittäin tärkeä kaikille internetin ja webhotellien käyttäjille. Kerromme tässä artikkelissa kolumnin pääkohdista.

Turvallisuuspolitiikka voidaan nähdä kovana pelinä

Tällä hetkellä turvallisuuspolitiikka on tilanteessa, jossa se muistuttaa kovaa ja armotonta peliä. Naton mukaan hybridihyökkäykset ovat aivan erityinen uhka, ja jos joku maa hybridihyökkää johonkin toiseen maahan, voi se saada vastustajakseen Naton. Tilanne on sellainen, jossa jokaisen toimijan on oltava hereillä, eikä nykytilanteen arvioiminen yksistään enää riitä, vaan katse on suunnattava myös tulevaisuuteen.

Turvallisuuspolitiikan on huomioitava uudistuvat uhkat

Turvallisuuspolitiikassa on varauduttava aina vain uudenlaisiin uhkiin ja myös turvallisuuden voidaan sanoa muuttaneen muotoaan. Hybridivaikuttaminen ja hybridisodankäynti on yksi näistä uusista uhkista, joihin turvallisuuspolitiikassa tulee ottaa kantaa. Hybridisodankäynnin keinot on jo alettu rinnastaa aseellisiin hyökkäyksiin.

Moni näkee Venäjän uhkana hybridivaikuttamisen osa-alueella, vaikkakin Venäjä itse kieltää tiukasti sitä kohtaan esitetyt syytökset. Nykyisin moni on sitä mieltä, että kyberhyökkäys voi aiheuttaa yhtä suurta tuhoa kuin aseilla tehty hyökkäyskin. Kyseessä on siis uhka, johon on suhtauduttava riittävällä vakavuudella. Siinä missä digitaalisesta vallankumouksesta on ollut runsaasti hyötyä, on se myös aiheuttanut aivan uudenlaisia uhkakuvia ja muuttanut sodankäyntitapoja.

Kun vihollisvaltion panssarivaunut ovat ylittämässä valtion rajaa, tietää maa olevansa sodassa. Tällainen hyökkäys tuskin jää huomaamatta. Mutta verkossa tapahtuva hakkerointi voikin olla vaikeammin huomattavissa, ennen kuin tuhot jo näkyvät ja kertovat hyökkäyksen onnistumisesta. Hakkerit voivat hyökätä esimerkiksi sähkönjakelujärjestelmiin aiheuttaen suuria tuhoja. He voivat myös manipuloida digitaalisia terveystietoja tai jopa vaalituloksia.

Hybridihyökkäyksiin vastaamisen haaste liittyy käsitteiden määrittelemättömyyteen

Eräs hybridihyökkäyksiin vastaamisen suurimmista poliittisista haasteista on se, ettei hybridivaikuttamista ja -uhkia ole aivan tarkasti määritelty, ja niiden määritelmistä esiintyy erilaisia näkemyksiä sekä Natossa että Euroopan sisällä. Näiden määritelmien yhtenäistäminen olisikin tärkeää ja tähän pyrkii esimerkiksi Hybridiuhkien osaamiskeskus, joka toimii Helsingissä.

Myös Suomessa on tärkeää seurata turvallisuuspolitiikan saralla tapahtuvia muutoksia, jotta Suomi pysyisi ajan tasalla näihin uhkiin vastaamisessa. Toisaalta Ylen kolumnissa korostetaan, että Suomi on monia muita länsimaita immuunimpi hybridiuhille. Tästä huolimatta liiallinen sinisilmäisyys ei kannata!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *